Maanantaina palattiin vähän takaisin pohjoiseen Seydisfjörduriin haikkauksen perässä. Kylään päästiin lumisten tieolosuhteiden jälkeen. Pitkille vaellusreiteille ei kuitenkaan siinä kelissä lähdetty ja lopuksi saatiin huoltoasemalta vinkkaus vesiputouksesta, jonne on tunnin kiipeäminen. Sinne sitten lähdettiin hangessa tarpomaan ja parhaimmillaan lunta oli vyötäröön asti. Vesiputoukselle päästiin, mutta lähes jäässä se oli. Kuitenkin kiva vähän reippailla autossa istumisen ohessa.
Meidän auto reissussa. Pienemmällä ei olis kyllä selvitty reitistä millään.
Yllä olevat lumikuvat haikkaukselta. ^ kaikki (c) Taina
Seydisfjördurista kohti eteläisempää itärannikkoa ja etelää. Tätä olin odottanut eniten. Maisemat vaihtui ihan yhtäkkiä uskomattoman jylhiksi ja kauniiksi. Lumikin katosi. Sininen valtameri ja ne valtavat aallot, jotka iski pikimustiin rantakallioihin. Monia kymmeniä joutsenia samassa paikkaa. Porojakin jonkin verran.
Myös kun Vatnajökullin jäätikkö alkoi näkymään, niin suu vaan loksahti auki. Ja matkalla näkee myös Islannin korkeimman vuoren Hvannadalshnjukurin, joka on 2110m korkea.
Höfnista noin 30 minuuttia ajoa kohti etelää on mantereen puolella hotelli, jossa yksi meiän porukasta oli käynyt aiemmalla reissullaan lammasburgerilla ja kehui sen täysin. Tottakai porukka halus sinne illalliselle pysähtyä, vaikka olihan se nyt vähän hupsua olla vaelluskamat päällä hienossa ravintolassa. Yksi meistä oli myös kasvissyöjä ja kehui myös hamppiansa. Mulla ei kauheasti vertailunsanaa ole, mutta oli se kyllä törkeän hyvää eikä hintakaan ollut suhteutettuna paha, about 16 euroa. Oli kiva pysähtyä syömään ekaa kunnon ateriaa moneen päivään ja varsinkin kun telttailua oli edessä. Kun ravintolasta jatkettiin matkaa oli kello suurin piirtein jo 23.00. Vielä oli yksi pysähdys 50km ennen Skaftafellin leirintäaluetta, nimittäin jäätikkölaguuni Jökulsárlón.
Bongaa hylje! Niitä oli jäätikkkölaguunilla tosi paljon.
Mua jonkin verran matkalla mietitytti et jaksanko enää nousta autosta, kun oli niin väsy ja vilu ja pilkko pimeään. Kellokin lähenteli puolta yötä. Mutta se näky, hitto vieköön. Jäätikön puolella aurinko vielä laski, joten taivas oli punainen ja meren puolella oli täysikuu. Jökulsárlón on muodostunut Breidamerkurjökullin sulamisvesistä. Tien toisella puolella on jäätikkölaguuni ja toisella puolella musta ranta, joka on täynnä valtavia kirkkaita jäänlohkareita.
Jökulsárlón on mieletön, noin 4,5h ajomatkan päästä Reykjavíkista. Menkää sinne, jos vaan suinkin pystytte. Itseä vähän harmitti, ettei palattua seuraavana päivänä takaisin valoisalla, mutta onneks tällä viikolla uutta reissua tiedossa ja pääsen sinne Sinin kanssa uudestaan!
Jökulsárlónilta oli about 45min ajo Skaftafelliin, jonne laitettiin leiri pystyyn. Vielä on tiistain kuvat odottamassa.. :)
